Vesi

ArkkitehtiWiki

Tämä artikkeli on pahasti kesken. Artikkelin luoja kaipaa kipeästi muiden kirjoittajien apua sen täydentämisessä.

hydrologinen kierto: sadanta -> valunta -> haihdunta -> imeytyminen

vettä kierrossa yhteensä 1480x10^6 km^3

pohjavedet

imeytymisvyöhyke = alue jossa sadevesi imeytyy suoraan maaperään purkautumisvyöhyke = alue jossa vesi palaa pintakiertoon ja valuu takaisin järviin ja meriin imeytymisvyöhykkeen ja purkautumisvyöhykkeen välillä pohjavesi

arteesinen lähde syntyy paineellisesta pohjavedestä kun orsivesi (tiivistynyt kerros karkeamman maakerroksen päällä?) ja salpavesi muodostavat väliinsä vettä varastoivan säiliön yleensä imeytymisvyöhyke kasvillisuudeltaan karu ja purkautumsivyöhyke rehevä

termi:suppalampi

rakentamisessa ei aina osattu ottaa huomioon pohjaveden vaikutusta, mm. metalliviemärien syöpyminen savimaassa, jossa pohjaveden ph ~3.

pohjavettä muodostuu alueilla, missä maa-aines on karkearakenteista ja päästää veden läpi. alueet toimivat myös pohjaveden varastoina. lähteet ja lähdesuot ovat purkautumispaikkoja (muodostumisalueita alempana).

pintavedet

Alvarinaukion hydrologinen kierto on häiriintynyt maantäytön seurauksena.

virtavedet muovaavat maastonmuotoja (joet) ja kuljettavat sedimenttejä. luonnontilaisia pienvesiä ei juuri ole enää jäljellä suomessa (alle 10%). vesireitit ovat ohjanneet suomen asutushistoriaa (viljely). joet ovat toimineet myös poliittisina rajoina. joki on toiminut myös kulku- ja tavarankuljetusreittinä.

kaupunkeja usein syntynyt suistoihin, joissa maan kasautuminen suurinta(?).

tulva jokiympäristöissä kuuluu jokien luonnolliseen kiertoon (esim. kevättulvat). humuksen huuhtoutumisen lisääntyminen ja sateisuuden kasvu voivat sotkea alueen hydrologian (mm. tuhota peltoviljelykset).

kaupunkivesien hallinnan tarve kasvaa, asemakaavoihin tarvitaan imeytymisalueita ja purojen virtaamat tarvitsee ottaa huomioon.

suomi jakautuu valuma-alueisiin ja pääuomiin, jonne valuvat vedet päätyvät.

rakentaminen usein kuviattaa maaperää. vesistöt vaikuttavat tasaavasti ilman lämpötilaan, mutta lisäävät paikallista tuulisutta (avoimuus)

avoin vesistö on avoin maisematila, vedenjakajat muodostavat vesistön osista "huoneita"