Turun linna
ArkkitehtiWiki
 | Tämän artikkelin teksti on vielä luonnosasteella! Tekstiä kannattaa lukea erityisellä kriittisyydellä. Kaikki korjaus- ja parannusehdotukset ovat tervetulleita. |
Sisällysluettelo |
Rakennusvaiheet
Perustaminen
Turun linna perustettiin Aurajoen suulle 1200-luvun lopulla. Aluksi linna oli vain yksinkertainen sotilasleiri, mutta 1310-luvulla siitä rakennettiin suljettu kivilinna. Linna jaettiin poikkimuurilla itäpuoliseen esilinnaan ja länsipuolelle jäävään päälinnaan. Länsitornista tuli viisikerroksinen asuintorni. Ainoa sisäänkäynti oli linnan itäportti.
Ensimmäiset uudistukset
1400-luvun vaihteessa linnan kaikille sivuille lisättiin tasakorkeat, kolmikerroksiset siipirakennukset. Siipirakennusten ylintä kerrosta käytettiin ampumakerroksena, ja alimmissa kerroksissa oli tyypillisesti varastotiloja. Pohjoissiivessä sijaitsivat tärkeimmät tilat: kuninkaansali ja Nunnakappeli. Kuninkaansali oli holvattu goottilaisin ristiholvein, kappeli puolestaan tähtiholvein. Tässä vaiheessa Turun linna oli Pohjoismaiden suurimpia, ja siinä oli noin 40 huonetta.
Sodankäynnin muutokset
1480-luvulla itätornia korotettiin, ja linnan kivikappelin tilalle rakennettiin Sturenkirkko. Ikkunoita oli alunperin rakennettu vain sisäpuolelle puolustuksen helpottamiseksi, mutta tykkien yleistyessä sodankäynnissä oli puolustus sijoitettava maantasoon suojaamaan muureja. Päälinnan koilliskulmaan rakennettiin 1549-50 nelisivuisella portaikolla varustettu nurkkatorni.
Muutos asuinlinnaksi
1500-luvun puolenvälin jälkeen Juhana-herttuan valtakaudella Turun linnasta kehittyi Suomen ensimmäinen renessanssipalatsi. Esi- ja päälinnan jakanut poikkimuuri purettiin, ja etelä- ja pohjoissiipien ampumakerrosten tilalle rakennettiin avarat salikerrokset. Pihan keskelle rakennettiin nelisivuinen porrastorni, josta oli käynti eteläsiiven kerroksiin. Pohjoisen, herttuan ja Katariina Jagellonican asuinsiiven salikerrokseen tehtiin suuret, lasitetut ikkunat sekä pihan että ulkomuurin puolelle. Herttuan salit ja kamarit saivat paneloidut sisäkatot, ja niiden seinien alaosat paneloitiin ja yläosiin ripustettiin koristeellisia flanderilaisia gobeliineja. Keskiaikaisen esi- ja päälinnan yhdistyttyä uudeksi päälinnaksi sen itäpuolelle rakennettiin uusi esilinna. Esilinnaan rakennettiin pyöreä torni 1568-74, ja siipiosat 1580-luvulla.[1]
