Roomalainen arkkitehtuuri
ArkkitehtiWiki
 | Tämän artikkelin teksti on vielä luonnosasteella! Tekstiä kannattaa lukea erityisellä kriittisyydellä. Kaikki korjaus- ja parannusehdotukset ovat tervetulleita. |
Omaisuus jakautui eri luokkiin:
- Kiinteä omaisuus (rakennukset ym)
- Liikkuva omaisuus (huonekalut, työkalut ym)
- Autokineettinen omaisuus (kotieläimet, orjat, lapset, naiset)
Sisällysluettelo |
Alustus
italiassa elettiin pyöreissä mökeissä, samaan aikaan kreikassa klassisen ajan ruutukaavakaupungeissa. kreikkalainen pastas-talo imitoitiin etruskeille josta lopulta kehittyi roomalaiseksi atriumtaloksi.
kreikan ihmiskauppakeskus (velos/veelos) toimi vaikuttajana arkkitehtuurin leviämiselle italian alueelle.
Etruskit
- etruskien ydinalue tiberjoesta pohjoiseen, firenze-rooma
- toscanalaiset kaupungit alunperin etruskiperäisiä
- etruskien kielisukulaisuus ja alkuperä hämärä, luultavasti troijasta, asettuivat paikalleen nälänhädän
- asettuminen paikalleen teki suuren muutoksen historiassa: aluna ja rauta vaurastuttivat etruskeja
etruskien vauraus kasautui hautoihin. nekropolikset (kuolleiden kaupungit) jopa isomapia kuin normikaupungit
- tumulus-hauta (pyöreitä kumpuja).
- haudoissa eri malleja: keskipylväshautoja, ruokokattohautoja pylväspalkkikattohautoja (kumpujen sisällä). osa haudoista taas hautakaduilla jossa hautojen ovet avautuivat tielle
- haudat sisustettu ja kalustettu (plus vahtikoirat ja kotitalouseläimet) koska uskottiin uudelleensyntymään
- atrium-talon varhaisin muoto etruskihaudassa: dromos-juoksurata=sisääntuloporraskäytävä, seuraavana päätila (vitruvius:atrium=talon luola), tärkein tila perällä (sukualttari), molemmilla sivuilla makuuhuoneet, taaempana kulmissa sivusiivet.
atrium = savutupa, savula
roomalaisessa talossa keskitilassa polttoalttari jossa poltetaan niin, että esi-isien vahanaamiot näkevät uhrauksen. pyhäkön ja asumuksen raja on häilyvä kun palvotaan esi-isiä.
vainajien polttaminen alkoi pronssikaudella, sen saavuttua etruskeille, korvattiin poltettu vainaja (tuhkauurnassa) vahanaamiolla. etruskit eivät voineet luopua kuolleen ulkoasusta
tuhkauurnat jäljentävät arkkitehtuuria:
- alkeellisin malli tolppajalkainen harjakattoinen "talo" jossa kannatinpalkit ristissä kaon päällä (kuolleiden nostaminen pois maan kosteudesta)
- myöhemmin kreikkalaisten vaikutuksesta uurnat alkoivat muistuttaa kreikkalaisia hautoja
kehityskaari (tarkista!):
- megaron
- rivi megaroneja
- lisätään pylväsetuhuone
- olympoksen pastastalo
- atriumtalo
etruskihautojen katolla (rinteeseen rakennetut hautakatuhaudat) laitettiin möykkyjä joista pyöreät näytivät naisvainajat, neliskanttiset mies. amfiteatterin alkumuoto gladiaattoritaistelussa jossa kunnioitettiin vainajia.
etruskien vaurauden kasvu auttoi levittäytymisessä sekä pohjoiseen, että etelään. levittäytymisen ansiosta suurilta osin syntyi rooma.
laajentumisalueille rakennettiin uudella tavalla (ei mäkiä, ei voitu rkaentaa rinteeseen). esim. marza botto(?) rakennetaan kerralla suorakaiteista ruutukaavaa. marza bottossa sokkelit säilyneet: rakennukset saattaneet olla puuta. suuri osa muinaisista rakennuksista saattanut olla savisia tai puisia, mutta suri osa säilyneestä ark.hissasta kivirakennusten historiaa.
Rooma
lisää: rooman synty
Roomaa ympäröinyt servius tullius(?) muuri. (ryöstetty bejin kaupungista), jopa 30m korkea. vuoden 378 jälkeen rakennettu
520-luku suuren filosofisen murroksen aikaa. Roomassa pääkukkulalle (capitol) rakenettu juppiter optimus maximus (kaikkein isoin taivaan isä) rakennus. äärimmäisen koristeellinen saviosiltaan (mm. enkeleitä).
roomalaiset oppivat holvien käytön etruskeilta.
Pompei
Vesuviuksen eteläpuolella sijaitseva kaupunki. 79jaa tuhoutunut.
kaupunki syntyi valtaväylien risteyskohtaan. Rakennukset rannassa porrastettuja ja vaihtelevia. jalankulku ja kärryliikenne eriytetty toisistaan meriporteilla kuten kaupungeissa oli takana (kaksi tunnelia muurien läpi).
käynyt läpi useita eri vaiheita eri omistajien käsissä (etruskit, kreikka, rooma jne), ei tuhottu sodissa
pompein odeion sivultaan typistetty pyöreä teatteri katettuna. kaupungin eteläosassa kahdesta kaaresta koostuva "amfiteatteri". kyseiseen rakennukseen siirtyivät muinaiset etruskien hautausmenot (gladiaattoritaistelut)
ostium = suu (sisäänkäynti atrium = usein valoaukko katossa tablinum atriumin takana = isännän vastaanottotila
etruskit eivät käyttäneet pahemmin pylväitä vaan suunnittelivat pieneen mittakaavaan. atriumin kattoaukko toimii kuin kompluvium (mesopotam. talon sisäpihan aukko) ja alla impluvium josta vesi johdettiin kanavalla esim. puutarhaan. jännevälien kasvaessa myöhemmin otettiin käyttöön pylväitä ja atriumin taivasaukko kasvoi pylväisiin kiinni (atrium tetrastylion = nelipylväinen).
faucees = käytävä peristylion (ympäripylväikkö) = pylväspiha, yksityinen suljettu alue, saattoi pitää ympärillään huoneita, 0-2kpl
huonekorkeuksia useita yhdessä rakennuksessa. jotkut huoneet jopa 3x pienempien huoneiden korkeuden veroisia.
joissakin huoneissa pylväikköseiniä, joisskain sisälle. katutason avautumat ulospäin yleensä minimaalisia paitsi kauppojen kohdissa jotka eivät avautuneet sisälle taloon vaan ainoastaan kadulle.
triklinium, biklinium = ruokahuone, (roomalaiset söivät vuoteessa)
Ercolano
- pienempi talokoko, osa tonteista jopa keskiaikaistyyppisä kapeita
- rakennuksissa valeikkunoita ja valeaitaa koristeena.
- rakennuksissa mezzanino (puolikeroksia (avotasoja rakennusten sisällä joihin jyrkät portaat)
Roomalaiset käyttivät rakennusmateriaalina valumassaa (eräänlaistabetonia), holvatut tilat yms säilyneet kohtuuhyvin.
Stromboli-tulivuoren tuhkaa käytetty potsolana-"betonissa", roomalaiset ottivat laajaan teolliseen käyttöön. betoni keksittiin uudelleen englannissa vasta 1800-luvulla.
Torit
pompeijissa kapeat pitkä tori joiden toisessa päässä capitolium (rooman valtakultin temppeli), oli ajastaan edellä ja otettiin malliksi muualle roomaan
- basilika (oikeustalo)
toriympäristö jonka ympärillä hallintorakennukset, yms aurinkosidonnainen rakenteeltaan, päätöksiä yms ei tehty auringonlaskun äjlkeen
- liikenne suurelti yksikaistaista
- roomalaiset kaupungit niin tiukkaan rakennettuja, että raskas liikenne laitettiin kulkemaan yöllä koska päivisin kevyt liikenne valtasi kadut
- arkeen kuului omien viljojen vieminen jauhettavaksi, sen jälkeen leivottavaksi ja paistettavaksi.
- termopolion (yhteiskeittiöt?) kortteleissa yleisiä
Kylpylät
Ercolanon kaupunki rakentuu kylpylän ympärille. (Termi = kylpylä) yleisiä lähes joka kaupungissa
- kylpylöissä miesten ja naisten puolet ja prefurnium (seinän ulkopuolella olevia lämmityslaitteita)
- keskellä usein suuri jumppakenttä ja vieressä sisäpelialue, käytettiin myös "kouluina" (gymnaasit)
- kylpylän kulku kylmästä kuumaan ja takaisin
- usein kirjastotiloja, luentosaleja ym (vain keisarikylpylöiden kaltaisissa)
- kylpeminen ei keskeinen funktio vaan sosialisointi
- kylpeminen varjeli roomalaisia heidän tietämättään monilta kulkutaudeilta jotka romahduttivat persian ja han dynastian jne
asuntokylpylöistä ei käytetä käsitettä termi (kuuma luonnonlähde) vaan balnea. kylpylöiden plaanit vaihtelevat hurjasti ja yhteisestä rakenteesta huolimatta erilaisia
caldarium: esimerkki, seinät ja katto +40 noin, kaareva holvikatto, pyöreä peräosa ja allas, katossa valoaukkoja. kattoholvi uurrettu niin, että kondenssivesi virtaa pois eikä tipu ihmisten päälle
suurmaatilojen puidenkarsintaoperaatiot (eri vuodenaikoina karsittiin eri puita) ja metsänhoito tuotti suuren osan poltettavasta puutavarasta. tilat suunniteltu niin, että uima-allas varjossa ja iltapäiväaurinko lämmitti kuumia tiloja säästäen lämmityskuluissa
uima-allas (nataatio, piscina) ei ollut uimista vaan seurustelua varten, varjossa talon rungon sisällä (paitsi ehkä keisarikylpylöissä).
kylpylöissä saattoi olla kreikkalaisia uppoammekylpyjä varten eri osa ja roomalaistyylinen puoli
pukuhuoneet ym joissa ei kosteutta koristeltu stuccoreliefeillä ja vastaavilla
hypokausti (ilmaannostettu lattia) kylmien ja kuumien kylpyjen huoneissa. piscina = kala-allas, 100eKr ostereiden ympärivuotisesta kasvatuksesta syntynyt (lämmitetyt seinät ja lattiat).
kylpylöiden lämmityksessä terracottatiiliset kanavat joiden päällä rappaus tiivistyksenä. tiili savukaasujen happamuuden kestävää, jonka ansiosta ilmankierto voitu hidastaa ja palolämpötila pitää alhaisena ja saatu silti hyödynnettyä suuri osa lämpöenergiasta.
Kalustus
hirsiarkkitehtuurin ja puuarkkitehtuurin katoamisen lisäksi kalusteista vain hajanaista tietoa koska tuhoutuneet.
WC
- julkisia yhteisiä
- vesiverkostoon liitettyjä
- käytettiin toisinaan lannoitukseen, kierrätetty vesiverkoston jätevesi
Capitolium
- ennen keisarikulttia minervan palvontapaikka, sen jälkeen paikka jossa vannottiin uskollisuutta keisarin patsaalle tai itselleen, saatiin lupakirjat jatkaa toimintoja (ilm. virkamiehet(?) ja sotiminen) seuraavalle vuodelle
Ostia
Rantakaupunki, jonka lähistöllä Claudiuksen ja Trajansin satamat, 10km pohjoiseen.
- Yksi ensimmäisistä roomalaisista linnoituksista (tiber-joen suulla)
- kaupungissa suorakaiteinen linnoitus ja ristin muodossa itä-länsi ja pohjois-eteläsuuntaiset pääkadut
- Tasavallan aikana kaupungin ympärille rakentunut asutusta ja ulommat muurit, augustuksen aikana teattereita, kauppahalleja roomaan johtavan tien varrelle
- Trajanuksen ja Hadrianuksen aikana kaupunki kasvaa suurilla rakennuksilla, lopulta vuonna 200 ja sen jälkeen rakentaminen hiipuu Rooman sortuessa sisällissotaan
Insula
- "saari"
- jättiläismäinen kaupunkitalo josta ei periaatteessa tarvitse poistua, oma temppelinsä, kylpylänsä, vuokralaiset, liikkeet alakerrassa, teurastamot, kangaskaupat, viljakaupat ym.
- korkeimmillaan kymmenkerroksisia
- roomassa trendi siviilitalojen korkeuden rajoittamiseksi 10->5 jonka asemasta julkisrakennukset kasvoivat
- monikerroksiset rakennukset äärimmäisen palovaarallisia
- kaupunkien keskustoissa muurien suojamaina asuivat rikkaat kauppiaat, köyhät asuivat muurien ulkopuolella
- paljon tiilirakentamista
- kämppien koko 1h pienimmillään, suurimmillaan jopa monta sataa neliötä, kokonainen kerros tai kaksi kerrosta koko talosta.
- kaikki valokuilut eivät pohjakerrokseen asti
- käyttökatto: ruoka-aineiden kuivaus ja ehkä nukkuminen toisinaan
- korkeimmat 14 -kerrosta (hirsirakenteisia ainakin osittain ellei kokonaan)
- toisinaan sisäpihalle tehty lisää asuntoja
- jokainen kerros usein erilainen, ei yhtenäisiä pohjasuunnitelmia
pylväskäytävät suojasivat jalkakäytäviä, keskipihat usein vain valokuilun asemassa, tiloja sovitettu yhteen vaihtelevilla rikkailla tavoilla. portaikot betonivalultaan erityisen hienoja usein.
- sivuhuomautus
- vessa ja keittiö yleensä yhdessä, keittiö vessan sivuhuone jota käytetiin ruokien esivalmisteluun, varsinainen ruuanlaitto termopoleissa
- jokaisella talolla (muutkin kuin insulat) piti olla oikeustoimikelpoinen henkilö (magister) joka on vastuussa taloista ja kaupunginosista jne.
- katuverkot integroitu rakennusten sisään, toisinaan täysin umpinaisia käytäviä joista tavarat nostettu suoraan sisään rakennuksiin kärryistä
- toisinaan keskikäytäväratkaisuja kahdella sydänmuurilla, joka suomessa tuli muotiin vasta 1700-luvulla
- roomalainen laki vaati suojavälin kiinteistöjen väliin ja jonkinlaiset suojatiet, bipedalis 60x60 senttisiä laattoja joiden monikertoja käytävät usein olivat.
Roomalainen teatteri
aukeaa 180-astetta (toisin kuin kreikkalaiset jotka aukeavat yli 180), näyttämö ja katsomo yhtä rakennetta, tehty tasamaalle.
- teattereissa usein taukopuistot, joihin mentiin näytäntöjän välillä, toisinaan kauppahuoneita, jossa kaupattiin väliajalla ruokaa ja tavaraa ihmisille, väliaikatilat siis kaupallisia
Rooma
- säilynyt viitteitä asuintaloista, joissa on suora porraskäytävä kadulta yläkerroksiin ja vieressä fauces, kauppahuone
- yhdenperheen kapearunkoisia korkeita asuintaloja
- sivuhuom
- Rooman kaupunki laajentui surilta osin kaupungin muurien ulkopuolelle
- akveduktit pääsääntöisesti maan sisällä, monesti suurten kaupunkien lähellä nostettu ilmaan näön vuoksi
- suurimmat varastohallit (porticus emilia) 60x480m jopa
Maaseutu
- aateliset omistivat useita latifundeja (maatiloja) eri puolilla valtakuntaa
Rooma keisarivallan aikana
- Rooma on hyvin selkeästi kerrostunut (eri aikakausien jäänteet)
- Taikauskoisuuden ja vanhoillisuuden vuoksi ei rakennettu vanhojen teiden päälle
- Regia
- näyttää mykeneläiseltä megaronilta, sijaitsee forum romanumilla. siellä asui kulttikuningas, juppiterin ylipappi tms.
- sotapäälikkökuninkaan saatua potkut uskonnollinen kuningas kuitenkin säilyi
- kansallisarkistossa näkyy oinen esimerkki vanhoillisuudesta. talo rakennettiin vanhan polun päälle: polku säilytettiin talon sisällä.
- rostra: pronssinen keulavarustus vihollisvaltion (karthagon) laivasta jonka päältä puhuteltiin kansaa.
- tabularium: "taulujen kokoelma" -kansallisarkisto
- raeneste
- temppeli johon liittyy teatteri. merkki roomalaisten betonirakentamisen aloittamisesta
- 30km etelään roomasta
- betonirakenteiden pinnotuksia käytetään betonirakenteiden ajoittamiseen, pinnoitettu usein nyrkinkokoisilla säännöllisillä kivillä
- roomalaiset käytivät usein puolipylväitä mm. temppeleissä: temppelin sivut suljettu ja pylväät pilasterinomaisina ulkopinnassa ja sisällä kulkeva käytävä vain kuvajainen
- campus martinuksen alueella teatrum pompeii, jotai ei annettu rakentaa senaatin alueelle koska sitä pidettiin dionysoksen kulttirakennuksena. pompeii ratkaisi asian rakentamalla rakennuksen pomerumin ulkopuolelle jolloin senaatin valta ei ylettynyt siihen. rakennuksesta tuli ensimmäinen pysyvä roomalainen teatteri.
- hippodromilla tehtiin sama asia, rakennuksen pyöreä päätykaari oli purettavaa mallia alunperin ja siinä esitettiin kreikkalaista teatteria, loppupäivästä se purettiin ja paikalla harrastettin hevosajoja
- pompeiuksen teatterin avajaiset: jänneväli 153m, leveä näyttämöalue. koska 17m on akustinen maksimi teatterinäytämön leveydelle, ei esityksestä kuulunut mitään yleisöön ja loppuesitys ratkaistiin järjestämällä norsujentappoesitys
- tabularium pohjoispuolella sijaitseva senaatin päätöstentekorakennus ei sisällä kaarevaa katsomoa vaan senaattorit istuvat kasvot toisiaan kohti vastakkaisilla seinillä
- saepta: kansanäänestyslaitos
- caesarin hautatemppeli rakennettu selkä kiinni regiaan. caesaria syytettiin halusta tulla kuninkaaksi ja hautapaikalla varmistettiin kyseisen käsityksen jääminen voimaan.
- agrippa
- ensimäien julkinen kylpylä roomassa
- jäänteet tulkinnanvaraisia
- edustalla stagdum johon kylpylään akveduktilla tuotava vesi varastoituu ja ylivuotoperiaatteella jatkaa matkaa julkisten rakennusten käymälöihin. sota-aikana vesivarastona
- roomalainen teatteri katsomoiden alta lähes ontto, vomitoriumien lisäksi varastoja ja myymälätiloja
- alimpana toscanalaiset, keskellä joonilaiset, ylimpänä korinttilaiset, ei roomalaisten keksintö, toistunut kreikassa ja uuden valtakunnan egyptissä
- kolmikerroksinen kolmiovinen fasadi sisällä kuvaa palatsijulkisivua.
- keisarifoorumi
- paikka jossa kenraalit vannoivat etteivät häviä sotaa
- keisarikultin rakennus
- pyöreissä sivuholveissa esi-isät ym. tarkoitettu kokoaman koko keisarivallan historian voima yhteen ja henkilöitymään augustuksessa.
- augustuksen koti
- paikka vlaittu matris magnaen ja apollonin temppelien välissä. domus liviaessa vaimonsa asunnossa.
- palatinus-kukkulalla senaattorisäätyläisten kanssa
- piha ja kolme huonetta talouspuolelle
- tiberius
- valtasi tonttia muilta senaattoreilta keinotekoisilla oikeudenkäynneillä
- claudiuksen arkkitehtuuria leimaa "keskeneräisyys"
- nero rakensi pantheonin viereen mars-kentälle kylpylän
- nero teki rooman keskelle lago artificialen (tekojärvi) ja kylpylän. (trajanus vaiko nero?) aiheutti pahennusta rakentamalla luxuria privataa keskelle roomaa
- ruokasali joka pyöri auringon mukaan (missä, kuka?)
- roomalaiset tekivät pylväitä ja sisustuksen osia myös raudasta ja pronssista, joissa siirtymävaiheita: tiili ym. sisus ja peltikuori, myöhemmin valettiin kokonaan(?) metallista
- juutalaissodan myötä valtava määrä rahaa nerolle jonka jälkeen rakennusbuumi (aarteet vietiin juutalaisten temppeleistä jerusalemista). form paciksen yhteydessä valtava marmorinen kartta-asiakirja
- dominitian palatsissa jaettu kahteen osaan yksityinen ja edustuksellinen asuminen, lisäksi rakennuksessa osia joissa huoneet ympäröity vartijoiden käytävillä mahdollistaen tilojen tehokkaan vartioinnin
- colosseum: valumuuri, ei kivestä tehty. reunaa kiertävät mastot katoksen kiinnittämistä varten. tehtiin järveen jolloin säästettiin kaivuuajassa (joka vei helposti 1/3 rakennusajasta). areenan pohjalla vankivarastot ja hissijärjestelmät. areena luultavasti kupera ja varustettu viemäröinnillä. voitiin pitää myös meritaisteluita.
- domitianuksen jälkeen valittiin mahd. turvallinen keisari (nerva). rakennutti minervan temppelin
- trajanus nervan jälkeen keisariksi. temppelin vierestä kaivettiin maa pois ja rakennettiin jumalaisen pyhän trajanuksen temppeli. temppelin vieressä trajanuksen kauppahallit ja muuta hyvin säilynyttä rakennuskantaa
- Vespasianus piti itseään niin tärkeänä jerusalemin valtaamisen jälkeen, että pyhitti itsensä ja rakennutti oman temppelinsä.
- Laskettu, että Karakalan(?) kylpylää ei voitu rakentaa 6 vuodessa materiaalitarpeiden ja logistiikan vaatimusten vuoksi
- Kylpylän hallitilat jäivät mm. kastekirkkojen käyttöön keskiajalla koska niihin jäi virtaava vesi (oikeasti vaiko tyylillisesti?)
- Frigidariumeista monien rautatieasemien hallien esikuva
- Modernismin ensimmäinen sukupolvi osasi ulkoa klassisen arkkitehtuurin säännöt
- Hadrianus amatööriarkkitehti
- hardianuksen oma huvila villa suburbana tibolissa(?) (tivoli-sanan alkuperä), useita kylpylöitä ja teattereita, pyöreän saaren sisälle rakennettu yksityisvilla. hadrianus ei käynyt roomassa kuin muutaman vuoden välein. siirrätti 1:1 matkamuistoina villaansa asioita mitä oli nähyt. rakennuksissa osia, jotka klassisia mutta samalla erittäin moderneja aikaan nähden.
- Kylpylät luksusta kansalle,
- vuokrakasarmeissa ei kylpytiloja, riippuvaisia isoista kylpylöistä
- rikkaammilla omia balneoita(?), yksinkertaisia kylpylöitä, niissä vain yksi linja usein (korttelibalnea, sotilasleirin balnea, asuntobalnea), jaettu vuorot naisille ja miehille
- suuret julkiset kylpylät ilmaisia, koska niiden takroituksena promotoida keisaria jumalana. keisari maksoi kylpylän rakennuttamisen ja promotoi itseään jumalana sen avulla
- kylpylöistä vielä huomio: kanavissa ei kulkenut höyryjä vaan palokaasuja, putket kulkivat myös kattojen holvausten yläpuolella, poistoaukot moninaisia, kreikassa ja roomassa kattotiilet kaksi eri asiaa, laattatiili ja saumatiili, pohjoisemmassa euroopassa yksi ainoa tiili
- maxentiuksen basilika ("basilica nova") suurin huone antiikin maailman aikaan, senaatti surkastunut rooman kaupunginvaltuustoksi, keisari ei enää vieraile siellä, konstantinnopoli pääkaupunki. kyseisessä basilikassa käytiin tapaamassa keisarin edustajaa roomassa. Kokoero senaatin rakennukseen huomattava, kertoo valta-asetelmista(?).
- diokletianus teki poikkeuksen siitä, että vetäytyi eläkkeelle kroatiaan
- roomalainen sotilasleiri oli kaupunkikylvön siemenenä monissa tapauksissa
- arkkitehdit myöhemmällä ajalla joko orjia tai armeijassa. armeija kouli arkkitehtinsa tuottamaan ruutukaavajälkeä kaikkialla. mittalaitteet, groma (kepin päässä oleva risti luotilangoille) ja muut työkalut johtivat kyseisenkaltaiseen
- rooman kansalaisuus määriteltiin sotilaskelpoisten miesten kautta, roomassa pysyvä armeija, muilla kansoilla kutsuttiin aseisiin tarvittaessa.
- ruutukaavaiset laatikkomaiset kaupungit lähes poikkeuksetta kerralla perustettuja. ihmisiä vapautettiin armeijasta 16,20,25 vuoden palveluksen jälkeen ja saivat tontin ja kansalaisuuden kyseisenkaltaisista kaupungeista
- ruutukaavoitus sukua roomalaiselle maaseutukaavalle: "kenturiaatio", peltojaon mukaan tehty tontitus, romaniassa, po-joen laaksossa, espanjassa ja pohjois-afrikassa muinaisen rooman alueella.
- mm. verona esimerkki kunnes keskiajalla sitä muokattiin vapaammaksi. amfiteatteri joen toisella puolella, ulkopuolisilla
- muuri kaupungin tunnusmerkki. vaikkei olisi fyysistä muuria, kaupungilla on "pomerium"-pyhän kaupungin alue, kuvitteellinen muuri joka jaotteli sen, mitä kaupungin sisällä ja ulkopuolella sai tehdä. esim kaupunkia ei saanut kuin luvalla tuoda pomeriumin sisälle. kaupunkia perustettaessa ajetaan pomeriumin viiva maastoon kyntämällä härän avulla. pomeriumin yli ei saanut tuoda vieraita kultteja, sen vuoksi mm. kiinteitä teattereita ie saanut sen ulkopuolelle rakentaa.
- kaupunginmuuri umpeen aina yöksi. syy, miksi jeesus joutui yöpymään jerusalemin ulkopuolella. sama kuin mm. babyloniassa jossa muukalaiset ulkopuolella yöajan.
- limes (Limes Romanus) on rooman imperiumin raja, fyysinen puolustusmuuri. suomalaiset käyneet aikanaan kauppaa limeksen varren kauppiaiden kanssa
- limeksestä jäi jäljelle pyrgos(burgus) vartiotornit, joihin romahduksen jälkeen asettui pääliköitä asuman ja keskiaikaisia kyliä syntyi kyseisten tornien ympäristöön
- roomalainen raknetaminen sotilaiden mielivallan jälkeen samanlaista kuin kultakaudella, vuoden 300 kristittyjen vainojen jälkeen ja konstantinopolin pääkaupungiksi muuttumisen välillä
- varuskuntakaupunki = vain sotilaita.
- roomalainen legioona asettuu puolustautumisasentoon, apujoukot (auxilia) suorakaiteessa edessä, niiden takana kenraali, sivuilla 1. ja 2. legioona, takana ratsuväki. jokaisessa legioonassa "pääkadun" varrella sadanpäämiehet ja riveissä kasarmit. hyökkäysmuodostelmassa vanhimmat takana puolustusaseiden kanssa, edessä nuoret hyökkäysaseiden kanssa
- roomalainen armeija soti rakentamalla teitä: viestitys ja huolto pelaamaan, rakensivat mm. akvedukteja ja pitivät armeijan toiminnassa. joka yö linnoitettiin vallit + tornit + muurit
- roomalaiset hävisivät monasti siksi, että käyttivät samaa taktiikkaa ja viholliset olivat monesti käyneet rooman armeijan
- armeijoiden hävittyä monesti ruvettiin tekemään joka yö vallit ja muurit ja tornitukset, myöhemmin linnoituksista tuli pysyvämpiä ja kyseisenmuotoinen kaupunki syntyi.
- armeija pitkittäin aina niin, että rooma on takana, limes ja vihollinen edessä, viestinviejä tuli aina takaa roomasta suoraan komentokeskukseen
- roomalaiset eivät katkaisseet teitä edes muurien ja vallihautojen kohdalla, koska tie oli pyhä
- sinä aikana kun sotilaat eivät vielä saaneet mennä naimisiin, kaupunkien ympärillä oli usein canabae jossa "vaimot" ja lapset ja jossa ruoka tuotettiin. kun päästiin armeijasta, saatettiin muuttaa coloniaan vaimon ja lasten kanssa. miesten ja naisten kaupungista luovuttiin noin vuonna 200
- myös lontoo perustettu rooman aikaan roomalaisen sotilasleirin muotoiseksi
Aiheesta Muualla
- Adam, Jean-Pierre, L'arte di contruire presso i Romani - Materiali e techniche, 1990 Biblioteca di arcehologia
- Jones, Wilson Mark, Principles of Roman architecture, Yale University Press, 2000
