Pietarin arkkitehtuuri
ArkkitehtiWiki
 | Tämän artikkelin teksti on vielä luonnosasteella! Tekstiä kannattaa lukea erityisellä kriittisyydellä. Kaikki korjaus- ja parannusehdotukset ovat tervetulleita. |
1610-1660 venäjä ei mahtitekijä maailmanpolitiikassa. muutos alkoi pietari suuresta 1600-luvun loppupuolella hänen astuttuaan valtaan pyrkimyksenään saattaa venäjälle yhteys merelle (ruotsin raja ulottui pitkälle karjalaan asti). pietari suuri halusi itämeren pohjukan kautta yhteyden merelle. Uudenkaupungin rauhassa (suuri pohjansota) saatiin raja siirrettyä lähemmäs nykyistä niin, että viipuri jäi venäjän puolelle.
Jo aiemmin ennen rauhansopimusta alettiin rakentaa pietaria vallatulle maalle ennen rauhansopimusta. Määrätietoinen poliittinen liike.
- rakentaminen nevan suulle vasilinsaarelle (hirvisaari)
- perusajatukset
- pietaripaavalin linnoitus hirvisaaren kärjessä keskellä jokea, alapuolella laivatelakka, koko kaupunki pyöreän bastionivyön sisällä.
- lopulta ei toteutunut kuin pieni osa (mm. bastioneja ei)
- laivatelakan kohdalle muodostui säteittäisten vanhojen teiden muodostamat sädekadut (yksi moskovaan, jne)
- kaduista muodostui vuosisadoiksi keskeinen pietarin kaupungin kaupunkirakenne
- pietari suuren haaveena tehdä pietarista eurooppalainen kaupunki
- kaikki merkittävät arkkitehdit euroopasta kutsuttiin kaupunginsuunnitteluun, useat tekivät barokki/renesanssityylisiä suunnitelmia ja toteutuksia
- domenico trezzinin töitä pietarissa on huomattavasti, mm. 12 ministeriön kollegiot (12 pienen palatsin rivistö), suorasukainen ja rationaalinen suunnitelma
- trezzinin vaikutus näkyy vasilinsaaren rannan mukaan porrastettujen rakennusten fasadeissa
- giancarno quarenghi
- anitchkovin palatsin pylväikkö esimerkki uusklassismista: sekoitetaan joonilaisia pylväitä ja doorilaisia reliefejä, rikotaan klassisen arkkitehtuurin rakennussäännöt, aikanaan villiä ja vallankumouksellista
- antiikin ulkoasun ihannointi, sääntöjä rikkova vapaa soveltaminen
- kunstkamera
- etnografinen museo - kokoelma pietari suuren kulttuurimatkailun matkamuistoille
- laivatelakka
- vallihaudalla erotettu rannasta (laajenna)
- pietarhovi
- hallitsijoiden kesäpalatseja, erityisesti rakennettiin pietari suuren tukikohdaksi josta valvotiin kronstadtin linnoitustöitä
- barokkiarkkitehtuurin mestarinäyte puutarhasommitelmineen
- versaillen arkkitehtuuri-ideoita tuotiin suoraan pietariin
- talvipalatsi
- vahva julkisivu
- palatsiarkkitehtuurin arvostelussa otettava huomioon se, että pietariin satsattiin koko muun valtakunnan kustannuksela
- pietarin rakentamisen aikaan muualla kivirakennuskielto
- kuningatar elisabetin suosiossa oli erityisesti rastrelli, jonka suunnittelukausi kesti kyseisen valtakauden
- katariina suuri sanoutui irti barokkityylistä ja siirryttiin klassishenkiseen suunnitteluun
- rantamuurien ja rantakatujen rakentaminen alkoi
- 1700-luvun lopulla hyötyrakentaminen kasvoi, alueelle "uusi hollanti" laivojen
- klassismin rakennusten myötä syntyivät pyöreät sisäpihat ja puutarhapaviljongit
- kupolimaiset pyöreät hallit palatseissa suosittuja(?)
- pompein löytäminen 1748 vaikutti sisustustyyleihin rajusti
- pietarin setelipankki: pienennetään valtavaa rakennuskokonaisuutta siirtämällä päärakennus erilleen keskelle ja muodostamalla sen ympärille huvilamainen ympäristö
- vasilinsaaren kärki koettiin rakennustaiteellisena ongelmana,
- Carlo Rossi sai kursittua kasaan siihen mennessä kasautunen rakennuskannan yhtenäiseksi
Sisällysluettelo |
Historiasta
- 1241 Aleksanteri Nevski löi ruotsalaiset; paikalla kappeli
- 1617 Stolbovan rauha
- 1611 linnoistus Nuenskans entisen Landskronan sijasta
- 1638 Nyenin ruotsalainen kaupunki
- 1703 Pietarin linnoitus Jänissaarella
- Barokin aika
- Pietari I Suuri hallitsi 1682-1725
- Katariina I 1725-27
- Pietari II 1727-30
- Anna I Ivanova 1730-40
- Myöhäisbarokki eli rokokoo
- Elisabet 1741-61
- Pietari III 1761-62
- Rokokoosta uusklassismiin
- Katariina II Suuri 1762-96
- Pietari Paavali 1796-1801
- Aleksanteri I 1801-25
- Nikolai 1825-55
- Teollisuuskapitalismin kivisuurkaupunki
- Aleksanteri II 1855-81
- Aleksanteri III 1881-94
- Nikolai II 1894-1917
- Pietarin saarilla oli alun perin suomenkieliset nimet
- Vuonna 1910 10400 tonttia ja 975 korttelia
- Neuvostoliiton toinen kaupunki 1917-1991
- Nykyään 5 miljoonaa asukasta
Arkkitehtuurista
Pääasiallinen rakennusmateriaali on rapattu tiili. Julkisissa tiloissa käytettiin graniittia ja valurautaa. Puutaloja on vain vähän jäljellä.
Keskeinen aihe kaupunkisuunnittelussa ovat kanavat.
Pietari Paavalin linnoitus on esimerkki ranskalaisesta linnoitustekniikasta ja hyvin säilynyt. 1710-luvulla suunnitellaan barokkipuutarha Paavalin kesätalon yhteyteen. 1770-luvulla lisätty aitaus on komeimpia Euroopan puutarha-aitojen joukossa. Aiemmin leikatut kasvit kasvavat nyt valtoimenaan, mutta puistoperspektiivit ovat kuitenkin yhä näkyvissä.
Alkuajan arkkitehteja oli Dominico Trezzini (~1670-1734) Ticinosta, Luganosta. Hän oleskeli Venäjällä vuosina 1703-1734.
Barokki ja rokokoo
Pietarissa varhaiselle barokille ominaista on litteä reliefi ja kevyt ilme. Esimerkki tästä on yliopisto. Aleksanteri Nevskin luostari rakennettiin 1700-luvun alkupuolella. Niin ikään 1700-luvulla rakennettiin ruhtinas Menšikovin palatsi sekä Amiraliteetti, jonka julkisivun leveys on 1380 metriä.
Säteittäiskatuteema, ”hanhenjalka”, toteutui Nevan eteläpuolella mutta jäi vajaaksi pohjoispuolella.
Keskeisiä arkkitehteja olivat:
- Alexandre Jean Baptiste Le Blond (~1679-1719), Pietarissa 1716-19
- Andreas Schlüter (1664-1714), Pietarissa 1713-14
- Georg (?) Mattarnovy, Pietarissa 1714-19
Katariina suuren aikana Talvipalatsi remontoitiin nykyiseen asuunsa. Tästä vastasi Bartolomeo Rastrelli (~1700-1771). Rakennuksen sisätilat paloivat; nyt niitä leimaa klassismi. Porrashuone on kuitenkin barokkia.
Smolnaan rakennettiin valtaisa luostarikompleksi. Kaupunkiin rakennettiin barokki- ja uusbarokkipalatseja. Kaupungin reunoilla on 1700-luvun lopun yksityispalatseja.
Uusklassismi
Keskeisiä arkkitehteja:
- Jean Baptiste Vallin de la Mothe (1729-1800), Pietarissa 1759-75
- Rinaldi (1709-?)
- Juri M. Velten (Georg Friedrich Feldten) (1730-1801)
De la Mothe suunnitteli Taideakatemian, joka rakennettiin 1760-luvulla. Siinä on ulostyöntyvä keskirisaliitti, kupoli ja sivurisaliitit. Rakennus muistuttaa jonkin verran Engelin Senaatintaloa.
1700-luvun lopussa ilmaantui tyylillisiä kokeiluja, esimerkiksi uusgotiikkaa. Esimerkki tästä on Veltenin Johannes Kastajan kirkko 1770-luvulta. Kirkko on ikään kuin englantilaisen maalaiskirkon kaltainen.
Velten kehitti prototyypit rantakatujen kiveyksiä varten.
1780-luvulla tyylinä oli palladiolaisuus. Esimerkki tästä on Starovin Nevskin luostarin pääkatedraali. Hän oli myös 1800-luvun alun tärkeitä arkkitehteja.
Giacomo Quarenghi suunnitteli Smolnan yhteyteen tyttökoulun. Rakennus on huomattavan kokoinen. Yhdennäköisyys Engelin Senaatin ja Yliopiston kanssa on havaittava. Quarenghilta tuli myös pörssin suunnitelma, joskin harjakorkeuteen edennyt rakennus purettiin. Nancystä saapunut arkkitehti teki lopullisen suunnitelman.
Rossin toimesta talvipuutarhaa vastapäätä rakennettiin aukio. Sen keskelle pystytettiin maailman suurin monoliitti, Aleksanterin kolonni.
Mihailovskin palatsi on vaalea ja rakennettu samaan aikaan kuin Engelin työt Helsingissä.
1800-luvun suuri rakennushanke oli Iisakinkirkko. Rakennus on poikkeuksellisesti luonnonkiveä pronssisin osin ja se valmistui 1840-luvulla.
1800-luvulla rakennettiin valmiiseen asemakaavaan kivirakennuksia.
Ensimmäiset rautasillat tehtiin 1800-luvulla. Tätä ennen oli käytetty ponttooneja, sillä Neva on leveimmältä kohdalta jopa 590-metrinen. 1700-luvulta on jäljellä muutama kivinen nostosilta.
Muita merkittäviä rakennuksia:
- Kazanin katedraali
- Vuoriakatemia
- Taiteiden aukio ja sitä ympäröivät rakennukset
