Klassisismi

ArkkitehtiWiki

Tämän artikkelin teksti on vielä luonnosasteella! Tekstiä kannattaa lukea erityisellä kriittisyydellä. Kaikki korjaus- ja parannusehdotukset ovat tervetulleita.

klassisismi = käytetty klassisia arkkitehtuurin aiheita klassisismin käsitettä käytetään useimmiten mies van der rohen yhteydessä

• modernismi pyrkii yleensä eroon klassisuudesta, mm. symmetria kirosana
• klassillisuudessa eroteltu usein selkeästi kantavat ja kannettavat rakenteet
• rakennuksella tulee olla tietty raskaus ja painoarvo

1920-luvun klassisismi

• tausta: vuosisatojen taitteessa kansallisromantiikan (jugendin) kukoistuskausi. luonut mässäilyn keskiaikaisilla, etenkin romaanisilla aiheilla.
• henkinen pyrkimys kieltää vallitseva kulttuuri ja etsiä tervettä luonnollista kulttuuria korvesta (esim. sibelius, eliel saarinen)
• uuden polven tultua 20-luvulla mukaan alettiin kritisoida jugendia romantiikassa piehtarointina
• palattiin klassisismiin, hylättiin jugendin romanttiset ihanteet
• kuoraneen heinäladon ja parthenonin päätysuhteet ja sisäänkäynti hyvin yhtäläisiä, suomalaisesta maalaisrakentamisesta löydetään klassillisuuden perinteitä
• löydettiin perusteet kääntyä klassillisen tyylin noudattamiseen, ei ainoastaan suomalainen trendi. saksassa vastaavan tyylin herääminen.
• paluu yksinkertaisuuteen: arkkitehtuurin tarvitsee palvella vain käytännöllisyyttä ja olla rauhallista. kiinnitetään ensimmäistä kertaa työväenluokan ja tavallisen ihmisen asumiseen, josta tulee koko tyylilajin ja sukupolven lempikohde
• lähdetään hakemaan vaikutteita välimereltä, erityisesti italiasta
• vanhemman polven arkkitehdit matkustaneet etelään tutkiakseen etenkin renesanssia, piirsivät detaljeja (mm. kirkko ym.arkkitehtuuria). uusi polvi hylkäsi ne ja keskittyi tavanomaisiin maalaismaisemiin ja suuriin kompositioihin
• blomstedtin luonnokset: löydetään suomalaisista maalaiskylistä samat volyymit ja rytmin kuin italiasta
• klassisismi ensin suosioon tanskassa, jossa ei lainkaan jugend-kautta
• arkkitehdit perustivat tanskassa yhteisön, joka vastaanotti tavallisten ihmisten rakennushaaveita viimeisteltäväksi arkkitehtien käsissä
• gunnar asplund yksi uuden liikkeen johtohahmoja, esimerkkinä villa snellman
• villa snellman: perusteiltaan monotoninen ja yksinkertainen, yksityiskohdissa poikkeuksia, mm. ikkunarytmi ja ikkunoiden ja ovien tyyli, sisällä valeperspektiivikäytävä, vapaasti pyöreä sali, vain yksi siipirakennus (rikkoo symmetrian) joka vinossa = antiikin muotoja ja sääntöjä käytetään "huolimattomasti" , päädyllä antropomorfisia piirteitä
• girlandi = kahden kiinnikkeen avulla ripustettu vaatemainen koriste, aihe antiikista
• puukäpylä suomen monumentti kyseiseltä aikakaudelsta: työväen asuntoalue. suunnittelija välikangas, asemakaava meurman.
• pohjimmiltaan ruutukaava, jossa otetaan vaihtelun vuoksi vapauksia mm. teiden kaartelussa
• rakennettu 20-25, välikangas suunnitteli alueelle 165 taloa, rakentamisen edetessä pohjoisesta etelään variaatioiden määrä kasvoi
• 20-luvun klassisismissa koristeaiheiden käyttö menettää voimansa, reliefit vain laudan vahvuisia (vrt. empireen joka on myös klassisismia)
• vallitseva korttelirakenne, koostuu erillisistä taloista, sidotaan yhteen perisuomalaisilla kortteliporteilla ja aidoilla
• rakennustaiteellisia aiheita harrastettu mm. urheilukentän laidalla, jossa kahden rakennuksen väliin tehty porttiaihe valkoisista laudoista tehdyillä pilastereilla joita koristavat lauta-amforat,
• esimerkki symmetrian rikkomisesta: pitkän julkisivun päätykolmiolla varustettu talo ei jatku symmetrisesti, vaan toiseen puoleen kiinnitetty poikittain sivurakennus
• rakenteeltaan asunnot yksinkertaisia (laatikkomainen yksikkö jossa peilattuna kaksi asuntoa alakerroksessa, kaksi yläkerroksessa), jokaiselle asujalle oma porraskäytävä/portaikko
• antiikin assosiaatioita päätykolmioiden lautareliefeissä
• saatuaan enemmän aikaa suunnitteluun käpylä-projektin loppupuolella välikangas alkaa varioida aiheita. volyymien yhdistelyä erekteionin tapaan
• monissa taloissa vaikutelma volyymin muodosta ja massasta muuttuu rajusti eri julkisivujen suunnasta
• akroterion = kreitkkalaisten temppelien kattojen kulmissa, myös klassisistisiten ikkunoiden yläreunoissa
• rakenteeltaan kekseliäitä, ei enää lamasalvoksia vaan pilarirakenteita, joiden reunoissa urat joihin elementtien tapaisesti välit täytettiin. ongelmia korjauksessa: hirsien painuttua välipohjien ja hirsien väliin syntynyt rakoja
• asplund imitoi siracusan kirkon päätyä ruotsissa listerissä
• rakennusten päädyt usein leveämpiä kuin pitkät sivut, rikotaan perinteinen pitkän sivun ja päädyn suhde
• kyseisen ajan arkkitehdit ajattelivat rakennusta temppelin perusmuodon kautta jota varioitiin.
• tapulit ja tornirakennelmat klassisismin tyylille ongelmallisia, ratkaisusovellus lindegrenin hospits betelin tapulirakennus, joka venytetty temppeli
• ullbergin taidemuseosuunnitelma lähtee temppeliparista, jossa yhdistetään temppelit pilariston kannattamalla palkilla yhdeksi kokonaisuudeksi ja väännetään ympyrän sektoriksi merinäköalan saamiseksi jossa merinäköala avautuu rakennusten välistä
• poseidonin temppelin variaatio bryggmanin villa erstanissa, mutta puiden, korkeuserojen puutteen ja materiaalin (puu) pehmentämänä
• edelleen tanskassa ilmestyvä politiken-lehti järjesti kilpailuja kesämökkisuunnitelmista, yksi esimerkki tiilirakenteinen laatikkomainen huvila, jossa kahden kerroksen korkuinen avoin holviaukkojen ympäröimä terassi vie noin 2/3 koko talon tilavuudesta, kaikki komeus terassin roomalaistyylistä kasettikattoa myöten korostaa ulkotilaa
• 20-luvun tyylissä pystylaudoitus tyypillistä
• villa oivalan pääfasadi huomiotaherättämätön ja tavanomainen, mutta pääsisäänkäynnistä avautuu suojaisa sisäpiha, jonka päädysät voidaan avata näkymä rantaan
• suljetut sisäpihat aikakaudelle tyypillisiä

kaupunkiarkkitehtuuria

• kööpenhaminan poliisiltalo valtaa koko ympäröivien katujen suoman korttelitilan, sisällä suuri rotonda ja temppelimäinen apsiini. julkisivu ulospäin tyly
• tukholman kaupunginkirjasto: rakennuksesta julkaistiin juttu modern architecture-lehdessä: klassisismi oli tuohon aikaan modernia, kuvissa yhdistettiin arkipäiväinen työ klassisten aiheiden juhlavuuteen
• sisäänkäynnissä alleviivattu hämäryyttä mustilla seinillä, jotta korostetaan sisätilan vaikutelmaa
• detaljit ovenkahvoissa ym. antiikin patsaita - kaikki käytännön toimet ratkaistu antiikin aiheista saadulla inspiraatiolla
• lounais-suomen malaaistentalo vastine tanskan ja ruotsin rakennuksille: ulospäin yksinkertainen ja tyly
• "kaipuu vähemmän kompleksisempiin aiheisiin" - ei keksitä uutta väkisin, tukeudutaan vanhojen ideoiden soveltamiseen
• petersen-bentsen: asuntokaupunginosa kööpenhaminan vapautuneelle ratapiha-alueelle herätti kritiikkiä massiivisuudellaan ja monotonisuudellaan. bentsenin vastaus: "persoonaton tyyli on sosiaalisen edistyksen ilmaus"
• yhteinen kaupunkikuva kyseisen aikakauden tavoite
• esimerkki helsingissä lutherinkadulta - laadittiin kaavoja, joissa räystäskorkeus määritelty etukäteen, ainoastaan väritys ja detaljit erottavat rakennukset toisistaan. vertikaalisuus tärkeässä osassa vaikutelmassa. rakennukset uppoavat kortteliseinään eivätkä nouse esim.erkkereillä tai muilla tavoin esille
• aikakauden huomattavin kaupunkisuunnitelukilpailu -25, töölönlahden kaava, alue määrä täyttää ja käyttää asuinalueena.
• työväenopiston rakennus aikakauden hienoimpia esimerkkejä: pääty hoikka ja korkea, vertikaalinen massa, ohut räystät ja voimakas, massiivinen ja raskas volyymi jota kevennetään hempeällä värillä (vaaleanpunainen, myös vaaleansininen suosiossa)
• tengbomin idea tukholman konserttitaloehdotukseen avoin rajattu tila jossa katto telttakankaalla tilapäisesti peitetty, idea antiikin temppeleistä, joissa vain seinät pystyssä
• tukholman konserttitaloehdotus arkkityyppi siniselle talolle, "katoaa ilmaan", hyvin samantyyppinen rakennus kuin eduskuntatalo, tengbom kilpailun tuomaristossa
• luonnonkivi "kielletty" materiaali, liian kouriintuntuva ja raskas, rappauksella kevennettiin ja abstrahoitiin pinta
• arokallion eduskunnan naistenhuoneen tuoli teknisesti taitava: vaneri taivutettu kahteen suuntaan, väreissä turkoosi ja roosa aikakauden merkkejä
• lukas-kirkon tuolissa myös uusinta tekniikkaa: taivutettu pyökki jossa annetaan vanha vaikutelma
• skandian elokuvateatterin odotushalli teatterisalin ympärillä maalattu mustanvihreäksi, itse elokuvateatterin sali valkoinen hohtava temppelimäinen jossa sisäänkäynnit pompeinpunaiset: luodaan illuusio ulkotilasta jossa rakennus
• itse teatterisali italialaisen piazzan kaltainen, päälystetty punaisella sametilla, katto tumma ja siellä kuuaihe, samat aiheet kuin 1600-luvun maalauksessa "turnajaiset piazza navonalla"
• teatteriaitioiden sisäänkäynneissä jokaisen aition edessä pieni temppelimäinen reliefi jossa mustaksimaalattu "oviaukko", kuitenkin itse ovi paljon suurempi ja avautuu koristeaiheesta piittaamatta
• bryggmanin seurahuoneessa hoikkien pylväiden kannattelema laatta jossa friisimäinen koriste kiertää reunassa, jonka yläpuolella tummanvihreä massa, tuolit lehtikullattuja
• vaikutteita otettiin myös kiinalaisesta kulttuurista antiikin lisäksi
• kyseisessä huoneessa pidetyssä puheessa 1928 manifestoitiin suomalaisen modernismin synty
• frogner kino oslo 1926 katettu kaarevasti vaalealla pilvitaivaalla, lavan taustalla horisontti. seinät vedetty sisään eivätkä ylety kattoon, tummia raskaita massoja johon leikattu aukko kankaan kohdalle
• rafnin krematorio (kilpailuehdotus tanska 1921) krematorio hoikka rakennus poikittain ylhäällä jossa pitkällä sivulla temppelimäinen sisäänkäynti ylhäällä, edessä pitkittäinen vesiallas jossa kaksi "saarta" joissa kasvillisuus leikattu pohjiltaan vanhojen kirkkojen pohjien muotoon. vesi saapuu altaaseen kahden riemukaaren kautta, päädyssä kaari jossa arkadioviaukot