Helsingin rakentamisen vaiheita

ArkkitehtiWiki

Tämän artikkelin teksti on vielä luonnosasteella! Tekstiä kannattaa lukea erityisellä kriittisyydellä. Kaikki korjaus- ja parannusehdotukset ovat tervetulleita.

^[1]

• Helsinkiin pakkosiirrettiin asukkaita.

Sisällysluettelo 1 1700-luku 2 1800-luku 3 1900-luku 3.1 Koko suomi 3.2 Helsinki 4 Aiheesta muualla

1700-luku

• helsinki karua luoto-aluetta
• linnoitussuunnitelma 1750, kaupunkisuunnitelma ruutukaavamainen, ympärillä bastionikehä (rinnakkain kyseisen ajan sotien kanssa) toteutui vain pieniä sirpaleita. kaupunkirakenne ruutukaavamaista, osa kortteleista vinoutuneita
• hakaniementorin alue ollut vettä, aiemmin pitkänsillan rinnalla ollut pikkusilta
• hämeentie ollut olemassa jo tuolloin
• helsingin rantoja täytetty lähes jatkuvasti, moni saari kadonnut keskustan maantäytön alle
• kantakaupungissa jäänteistä 1700-luvusta, mm. tulli- ja pakkahuone, aleksanterinkatu ollut kapeampi. senaatintorilta kauppatorille kulkevia kapeita venäläiskatuja, aleksin ja espan välissä kulkee kortteleiden sisällä vanhempi katu
• rantalinja aiemmin tullut presidnetinlinnaan kiinni, täytetty myöhemmin
• otettu 1700-luvun jälkeen yhtenäinen kaupungin harjarkorkeus käyttöön, syvät suuret korttelit, yhtenäinen mittakaava, harvinaista muualla
• katajannokalla ollut hökkelikylää, tiiliruukkia ym. kylämäinen ympäristö käynyt läpi monia vaiheita
• 1700-luvulla helsingin torin ympärillä muutamia muurattuja kivirakennuksia

1800-luku

• suomi liitetään osaksi venäjää
• turulla ei ollut virallista pääkaupungin statusta, koska hallinnollisia elimiä ei tarvittu
• suomen saatua autonomian tarvittiin uusia instituutioita, tarvittiin ikkuna länteen, edustava reuna läntisimmälle venäjän valtakunnan osalle
• ehrenströmistä jälleenrakennuslautakunnan puheenjohtaja, kuolemanrangastuksella uhattu ruotsissa, tuli venäjän keisarin suosikki. arvosteli aikaisempaa jälleenrakennussuunnitelmaa. Oli perehtynyt kansainvälisiin virtauksiin
• merkittävää lopullisessa 1817 asemakaavassa: leveä aleksi, suuri espan vyöhyke, kanava töölönlahdesta kauppatorille, katajannokalla linnakemainen vyöhyke, kaisaniemessä ja koko uudessa keskustassa suurta ruutukaavaa, näkymäpohjainen kaupunki, kasarmintoriaa
• kaava rakentui puskemalla hiljalleen kallioiden läpi ja muovaamalla aiempaa puurakenteista kaupunkia
• 1800-1850 asukasluku viisinkertaistui
• helsingissä säilynyt vanha kaartin esikaupungin ja bulevardin esikaupungin sekä kantakaupungin (kaisaniemi, senaatintori, rautatientori jne) ehrenströmin 1810-kaava
• kantakaupungin kasvisto ja puusto istutettua, ei alkuperäistä, alunperin rakennukset seisseet paljailla kalliopohjilla
• ehrenströmiä (1762-1847) ja engeliä (1778-1840) on kiittäminen helsingin kehittämisestä
• engelillä bauakademista arkkitehdin tutkinto ja muurarin tutkinto
• napoleonin sotien tähden berliinissä ei ollut töitä, joten engel lähti preussista tallinnaan, josta turkuun (turun observatorio), pietariin jossa tutustui pietarilaiseen klassismiin, laati muutaman näyttävän suunnitelman joista ehrenström ja keisari kiinnostuivat.
• 25v aikana rakennettiin 30 engelin suunnittelemaa rakennusta
• suurtorin suunnitelmassa symmetrinen suunnitelma jossa kaksi laatikkomaista (postitalo ja raatihuone) joiden takana omalla "vuorellaan" kirkko
• sederholmin kauppiastalo oli ainoa säilytetty koska siellä oli ehrensterömin(?) sukulaisia, muu senaatintorin ympäristö uudistettiin
• engelin suunnitelmissa osittain muokattu ja laajennettu 1700-luvun rakennuksista
• pylväsjärjestelmät ilmaisivat 1800-luvulla suoraan rakennuksen aseman ja tehtävän
• engelin suunnitelmat perustuivat kuutiomaisiin volyymeihin
• kattomuodot vaihdettiin mansaati(?)katoiksi paloturvallisuuden ja laatikkomaisuuden suosion vuoksi
• senaatintalon (myöh. valtioneuvostonlinna) alk.per suunnitelmassa 1818 korkea pääsiipi jossa laakea kupoli keskellä.
• engelin arkkitehtuuri palladiolaista (paljon pylväitä, tasasuhtaiset volyymit), tunsi oman aikansa arkeologiaa mm. kreikasta. pietarilaista arkkitehtuuria.
• senaatin kirjastosali (tuhottu) olisi ollut ehkä paras esimerkki engelin roomalaistyyppisestä arkkitehtuurista: sisällä tilaa kannattelevat joonialaiset pylväät, katto kasetoitu tynnyriholvi.
• turun palossa 1827 tuli tarve siirtää yliopisto helsinkiin. senaatintorin ympäristöön syntyi tuomiokirkko, senaatti ja yliopisto: haluttiin kontrolloida yliopiston radikalismia tarkemmin
• risaliitit (ulostyöntyvät rakennusmassat) ja aumattu katto tyypillisiä engelin arkkitehtuurille
• helsingistä muokattiin pikku-pietaria
• lisää tuomiokirkon kehityksestä tietoa
• engel oli tuomiokirkon suunnitteluaikana jo hyvin sairas, toivoi pojastaan jatkajaa
• saksasta tuotiin lorman(?) joka lisäsi pääkupolin ympärille neljä pienempää kupolia, perusteli asian stabiloinnilla (rakennuksessa ilmennyt halkeamia), todellinen syy kuitenkin tyylillinen ja halu erota engelin yksinkertaistetusta tyylistä. kupolit alunperin siniset ja niissä kultaiset tähdet, väri vaihdettu myöhemmin.
• lorman lisäsi sivukappelit
• engel hyvin kiinnostunut tekniikasta, mm. lämmityksetsä, käymälöistä, helsingin ilmaston kestävästä rappauksesta
• helsinkiläiset kauhistelivat 1830-luvulla aukeita tuulisia tyhjiä tiloja, espan alueella niitettiin ja kaupattiin heinää, vasta myöhemmin siitä tuli puistomainen.
• engel suunnitteli seurahuoneen hinostorouvien tanssi ym. konserttipaikaksi, kuitenkin vaatimaton kokonaisuus, mm. ulkokäymälät. sen jälkeen käynyt monta viahetta läpi mm. hotellina
  • altaani = pilareilla kannatletu parveke
• kauppias sundmanin talo esittelee tuon ajan engelin arkkitehtuurin mittoja (2 krsta), ei pylväikköjä mutta yksi risaliitti, parveke ja hienot kipsifriisit(?), varastotilat ja kauppapuodit pohjakerroksessa, yläkerros asuintiloja(?)
• observatorio engelin innovatiivisimpia rakennuksia
• rankka rakentamiskausi päättyi 1850-luvulla nälkävuosiin josta alkoi hiljainen kausi joka päättyy teollistumisen kauteen
• observatorio säilynyt alkuperäisasussaan, unioninkadun päässä, tähtitornit perustettu suoraan kallioperälle
• sotilasrakennukset ollee tärkeitä (esim kasarmit). kaartin kasarmissa paljon roomalaisia trofee(?)aiheita
• lapinlahden sairaalan ympäristöön perustettu helsingin vähäiset tuotantolaitokset (m. teurastamo)

engelin tuotantoa muualla 1850 ja eteenpäin

• kansanmestarit rakentaneet kirkkoja ja kartanoita. jotka perustuvat vahvasti rakentamisen perinteeseen, vaikka ne käytettiin intendenttikonttorilla ruotsissa tarkastettavana. engelistä intendentti 1824.
• suomalaiset ensimmäiset kaupunginarkkitehdit turussa rakennusmestareita 1700-luvulta
• suuri joukko ei kouluttautuneita suunnittelijoita (kauppiaita ym.) jotka valmiita piirtämään
• standardoitu ammattiosaaminen puuttui
• intendenttikonttori perustettu ruotsissa 1697 jo valvomaan rakentamista
• engeliä maaniteltiin intendenttikonttoriin pitkän aikaa
• engel loi perustan arkkitehtien ammattikunnan menettelytavoille
• arkkitehdin työvälineet pysyneet varsin muuttumattomina 1980-luvulle asti lukuunotamatta kopiokoneiden tapaisia apuneuvoja ja si-mittoja
• yksikerroksisesta kivitalosta 8 ruplaa, puutalosta 5 intendenttivirastossa
• intendentinkonttori ulottui lähes koko maahan
• engelin kirkot suorakaidemaisia keskeiskirkkoja, bassi ja engel pystyivät asettumaan kansanmestarien asemaan hyvin suunnitelmissaan
• turun kreikkalais-venäläinen kirkko pantheon tyyppiä, "paluu temppeliin", tullut ihailluksi aiheeksi 1700-luvulla (missä vaiheessa?), klassisen ajan ihannointi valloillaan, engelillä paljon pantheon-variointeja, orisbergin ruukinkirkko toinen vastaava
• orisbergissa tapuli kreikkalaisytyppisessä temppeliä muistuttavassa rakennuksesa
• engel sovelsi manner-euroopassa tapahtuvia uudistuksia viiveellä omaan arkkitehtuuriinsa
• intendenttitoimiston töissä aina engelin virallinen leima, jolloin ei aina voida tietää onko joku rakennus juuri engelin itsensä vaiko avustajan piirtämiä
• eckerön postitalo aivan valtava rakennus paljaalla kalliolla keskellä karua saaristoa, jälleen yksi esimerkki venäjän tyylistä toivottaa jo mereltä
• intendenttikonttori teki suuren määrän hallinnollisia rakennuksia, tullihuoneet, majakat, siaraalat, koulut, asemakaatiavat, kirkot, raatihuoneet, vankiloita (kymmeniä vuosittain) jne. loivat standardisoidun tyylisen mallin joista ensinäkemältä voisi sanoa "kun on nähnyt yhden on nähnyt kaikki" - normatiivisuus
• asemakaavoitus 1810-1850 -luvut, engel suunnitteli kaupunkeja säännöllisten palojen jälkeen uusiksi, raahen 1810-jälkeinen pekkatori esimerkki tori-ihanteesta: säteittäinen keskitys koko kaupungille
• yhdistetty suureelliset ajatukset (renesanssi-ihanteet näkymissä jne) pieneen suomalaiseen mitakaavaan
• kaupungit paloivat säännöllisesti noin 6(?) vuoden välein joka vaikutti kaupunkisuunnittelun rooliin
• katomuodot, rakenne ja materiaalit syitä kaupunkien useisin paloihin
• oulun asemakaava ehrenströmin tekemä, keisari ei vahvistanut sitä, olivat aktiivisia valvomaan kaavoitusta ja rakentamista. intendentinkonttori sai suuren roolin kaavoittamiseessa (ruotsin aikaan intendentinkonttori ei kaavoittanut vielä). ehrenström matkusti ouluun keskustelemaan kaupunkilaisten kanssa palon jälkeen ja engel laati puheiden perusteella kaavan
• syntyi matala leveä katutila joka tuli tyypilliseksi muillekin empire-kaavoille, paloturvallisuusnäkökulmat nousivat yhä tärkeämmiksi
• turun palo valtava onnettomuus, tuhoutui 2000 rakennusta, 1100 tonttia.
• engelin uusi kaava 1828 palon jälkeen, kaupunkialuetta laajennettava, katuja ja toreja suurennettava, aurajoki määritteli rantakatujen koordinaatiston, tuomiokirkko sen ympäristön, muuten ruutumaista kaavaa. lehtipuuedusteiset rantakadut tulivat tuolloin. kadut eivät puskeneet kallioiden läpi kuten helsingissä vaan jätetty rakentamatta kallioiden kohdalla monissa paikoissa. pääkatujen ja jokikatujen varrelle sai rakentaa vain kivitaloja
• engel laati mallikorttelin jossa vierekkäisten tonttien eri laidoilla rakennukset ja puutarha vuorottelevat: palosulkuidea
• tuomiokirkon ympärille jätettiin löyhempi aukio, sekä muualle jäi vastaavia aukioita (palosulkuja myös), engelin mukaan kaupunkilaisten raittiin ilman ja virkistäytymisen tiloja
• kiellettiin korkeat puutalot ja mansardi(?)kadut
• 1700-luvulla korostettu sulkeutuvaa katuseinämää, nyt se avautui ja väljeni ja alkoi ilmetä puustoa
• engel tiedosti että kaava saattaisi olla monotoninen jonka vuoksi harrasti mm. pääkatujen korostuksia (kivirakennukset) ja päätenäkyvät (mm. poikkikatujen päätteeksi kaivoja)
• 1820-35 rakennettiin yht. yli 300 kivi ja puutaloa
• uusklassismin idea: rakennus on volyymi ja sen ympärillä on vapaata tilaa

porvoo

• nikolai 1 matkusti porvooseen 1830, esitti määräyksen, että porvoo pitää rakentaa uusiksi, engel sai määräyksen
• 1762 orgaaninen rakenne, engel 1832 kolmiosainen laatikkomainen ruutukaava, ei toteutunut vanhan porvoon osalta
• vanha porvoo säännöllinen rakennuskannaltaan, empiretyylinen, puistomainen vihreys tunkeutuu katutilaan
• yhden tontin korttelit(??)

jyväskylä

• engelin muokkaama kaava, toi kortteleihin sisäiset risteävät puukujat

hämeenlinna

• paloi suuri osa
• maanmittari teki ensimmäisen kaavan, engel petrasi, rantaviiva suoristettiin laitureilla, korttelien sisällä rinnakkaisten tonttien rakennukset eriytettiin puilla
• säilyi empire-kaupunkina 1960-70-luvulle asti

tampere

• muodostuu teollisuuden keskukseksi finlaysonin tullessa englannista, tuoden englantilaisen teollisuuden know-howta, syntyy erilainen maisema kuin muissa kaupungeissa

lääninarkkitehdit

• uusi systeemi joka toi kaavoitusta ja rakennussuunnitelmia kyseisiin lääneihin
• chiewitz, setterberg ja edefelt
• noudatettiin engelin luomia perinteitä (paloturvallisuus näkyi) vaikka oma kädenjälki alkoi näkyä vähä vähältä
• vaasan kaavassa kaupunkia halkaisevat puistokadut ja puistovyöhyke.
• setterberg piti matalaa leveää kaupunkia tehottomana ja vaati tiivistämistä, sen vuoksi kaupunkirakennetta korotettiin ja tiivistettiin, paluu suljetumpaan tiiviimpään kaupunkiin ja vapaamuotoiseen rantaan
• setterbergin tyylissä enemmän epäsymmetriaa, gotiikka, rappaamattomia tiilirakenteita (esim hovioikeuden palatsi), kulmikkaita torneja ym. ollaan siirryty pois engelin klassismista

• porin suunnittelijana chevitz
• chievitz toi raudankäyttöä ja gotiikkaa arkkitehtuuriin
• uudessakaupungissa puistokadut läpäisevät koko kaupungin, korttelit koostuvat yleensä neljästä tontista
• puistoakselit ja aksiaalisommitelmat tulivat engelin jälkeen vasta, engelillä mm. turun kaavassa erillisiä aukioita, ei näkymiä tiettyjä asioita kohti
• chievitzin idea maarianhaminaan kaikista radikaalein, kivikaupunki jossa suljetut korkeatkatuseinämät joissa jalkakäytävät, tonttien sisälle mennään sisäisiltä kujilta
• kaavaan lisätty myös kaasu-vesi ja viemäriverkko joka oli siihen aikaan uutta
• suuret englantilaishekniset puistot rannoilla, suuri päänäkymä jonka molemmin puolin korkeat katuseinämät (ehkä jopa 3-4 kerroksiset), keskellä pääakseli
• lisää tietoa chievitzistä
• koneellinen puutyöstö alkoi näkyä puukaupunkiarkkitehtuurissa

ritarihuone

• suomessa tehty tiili ei kovin hyvälaatuista (liittyy rakenteeseen miten?)
• valurautaparvekkeet, aikansa hi-techiä

1900-luku

• engel funkkiksen aikaan lähes pyhimys, mutta siitä huolimatta mm. kaupungintalokilpailussa sofiankatu haluttiin laajentaa ja luoda monumentaalisia näkymiä

Koko suomi

• modernisaatio: puu- ja paperitehtaat voimakkaaseen nousuun, vahva kauppa venäjän kanssa joka varautui sotaan
• suuret jännitteet olemassa: teollistuminen, asumisen ahtaus, asuttiin puulaakivilloissa (riistoasumista, vuokrattiin hädänalaisiille ihmisille, ei juoksevaa vettä ja viemäriä).
• osakunnat nousivat, ihmiset alkoivat kokoontua ryhmittymiin jotka ajoivat yhteisiä etuja
• sortovuodet 1899-1905 tärkeä ajanjakso, venäläistämispyrkimykset voimakkaita
• kalevalaisen luonnon ihannointi teollistumisesta huolimatta, pidettiin karjalaista rakentamista (2krs pyöröhirsi) hyvin suomalaisena, omaksuttiin karjalalaisia kuistipylväskoristeita, koristeparvekkeita, nurkkasalvoksia ym.
• syntyi uusi kiinnostus kansankulttuuria kohtaan
• monissa 1900-luvun alun huviloissa voimallisia koristeaiheita, maalauksellisia kohteita, skandinaavisia, sveitsiläisiä ja venäläisiä vaikutteita sekaisin
• taiteessa tavanomaiset talonpoikaismaisemat alkavat kiinnostaa
• gesellius-lindgren-saarinen, pariisin maailmannäyttelypaviljonki esimerkki piktoreskista uudesta tyylistä
• samaan aikaan muualla maailmassa rinnakkaisia vaikutteita, mm. skotlannissa, kaikki lähtee sisäisistä toiminnoista jotka heijastuvat ulkomuotoon, samoin teräs- ja lasiarkkitehtuuri ja amerikkalainen kiviarkkitehtuuri
• sonckin ainola 1903 (sibeliuksen perhe) myös samaa tyyliä, porrastuu rinteeseen, ydinkeskustassa kodikas halli jossa tulisija ja portaikko, sovelletaan englantilaisesta arkkitehtuurista taiteilijahuviloihin
• lainattiin korkeaa jyrkkää kodinomaista kattomuotoa myös englannista
• G-L-S muodostui tunnetuksi, ensimmäiset voitot kun tkeijät noin 20 vuotiaita, saivat pitkän toimeksiantojen sarjan. hvitträsk 1903, aineksia lainattu monesta paikasta, haptisen arkkitehtuurikauden tuotos
• villa miniato(?) soukassa saarisen käsialaa, veistoksellinen epäsymmetrisistä volyymeista koostuva rakennelma,
• englannista lainattu "cozy corner" - kutsuva sydämellinen kodikkuus tavoitteena
• arkkitehdit alkoivat tutkia keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja joita oli aiemmin pidetty primitiivisinä, nyt niitä opittiin arvostamaan ja tyylejä sovellettiin

Helsinki

• kausi, jolloin purettiin paljon vanhaa
• kiinnostuttiin uusista asemakaavatyypeistä
• asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1895, helpompi saada rahoitusta korkean kerrostalon rakentamiseen, joita alkoi syntyä paljon
• hygienismistä alettiin puhua, aurinkoisuus, tuuletettavuus, näkymät ja parvekkeet, sekä kylpyhuoneiden kaakelointi ja ikkunointi tärkeiät
• keskuslämmitys ja lämmin juokseva vesi alkoivat yleistyä, viakka kaakeliuunit vielä pitivät pintansa
• jyrkät katot, vaalea rappaus tyypillisiä. talon siluetti taivasta vasten piti olla maalauksellinen ilmeeltään
• insinöörimäisiä asemakaavoja rikottiin korttelikulmien viistämisellä ja katonharjojen muovaamisella jotta saatiin piktoreski ulkoasu
• arkkitekten (arkkitehti-lehti) alkoi ilmestyä 1903, mainostus yleistyi, ihmeellisinä pidetyt uutuudet: kylpyammeet, vesiklosetit, vesi/höyrylämmitys julkisuudessa.
• G-L-S, as oy EOL katajanokalla 1903, arkkitehtuurityyli rationalisoitunut paljon, mutta pakollinen torni ja epäsymmetrisyys säilynyt
• keltainen, harmaa, vihreä, luonnonvalkoinen tyypillisiä värejä
• pyrittiin yksilöllisyyteen ja identifioitumiseen, asuintaloilla usein nimi
• toinen GSL -tuotos skattalla olofsborg, plastiset muodot, graniittinen alakerros, massiivisuus
• skattan asunnot 1900-luvun vaihteessa yläluokan luksusalue
• taloissa tyypillisesti paraati- ja kyökkiportaat erikseen, viistettyjä ikkunoita sivunäkymien saamiseksi, erkkereitä lainattu englannista, keittiöt eivät käytännöllisiä, niiden suunnittelu rationalisoitui vasta myöhemmin
• jopa koristeaiheet saivat ajaa suomalaisuuden asiaa, taloissa reliefejä ja lyijylasikoristeita
• ullanlinnassa sekoittuneempaa rakennuskantaa
• sisäänkäyntejä korostettu valtavasti
• keskiluokka vaurastui ja halusi omia yhdenperheentaloja
• huvila-asutus liittyi suoranaisesti kaupunkeihin vaikka ymmärrettiin, että kaupungissa oli likaista ja saastunutta
• villa johanna, esimerkki kyseisen ajan huvilasta, yksi ainoita joilla on oma piha. (selim a.linddqvist), keskieurooppalaista lainaa, monimuotoinen: vaaleaa rappausta, punaisia tiilimuureja, erkkereitä, siroja torneja, ja mukulakivien sekä sileän graniitin yhdistelmää.
• huviloissa lattiatasojen korot ja sisäkaton tyypit vaihtelivat huoneittain
• kauden sisutuksesta purettu hyvin suuri osa
• sonck: reian sairaala 1905, eri tyyliä kuin saarisella, pyöreitä ikkunamuotoja, raskaita roikkuvia massoja, sisäänkäynti erillistetty. sairaala koottu pienten kodikkaiden hallien ympärille. pyritty pitämään kodinomaisena
• tehtaankatu, kapteeninkatu, merikatu, laivurinkatu välisissä neljässä korttelissa englantilaisen asemakaavan tyyppisiä läpikorttelin yksityisiä katuja
• kaavoitettiin uusia alueita sveitsiläisen schitten(?) henkeen, syntyi keskiluokan asunto-alueita jonne rakennettiin tyypiteltyjä asuntoja. (esim kulosaari), puutarhakaupunki syntyi
• osa puutarhakaupungeista oli kaupunkien yhteydessä. pääliikkumisväline juna koska hyvin harvoilla oli autoja
• eiran asemakaava perustuu kaareviin katuihin ja piktoreskeihin näkymiin sekä kaupunki-aukioiden sarja josta muodostuu akseli merelle
• grynderit asialla ja eiran yhden ja kahdenperheen talosuunnitelmat 10-20-luvulla paisuivat kerrostalomaisiksi(?)
• lundqvistin liiketalo 1901 uudenlainen raknenustyyppi, muistuttaa saksalaisia liikerakennuksia (saksaa imitoitiin vahvasti), uusgoottilainen yleisilme, saksalaista tiiligotiikkaa, suuret lasipinnat. runko valurautapilarien kannattelema jotka tuhottiin 70-luvun korjauksessa. rakennuksessa oma höyryvoimala joka tuotti keskuslämmitykselle, hisseille ym. voimaa
• hisseissä kuljettajat, työntekijöille ilmaisia, muut maksoivat
• ajalle tyypillisesti monesti rakennusmestarit suunnittelivat rakenteen, arkkitehdille jäi ainoastaan fasadit, rakennusten monimutkaisuus kasvoi niin nopeasti. mahdollisesti arkkitehti suunnitteli vain päätilat, mm. portaikon ja suuret salit
• vaikutteita lainattu romaanisesta ja amerikkalaisesta arkkitehtuurista: jykeviä muotoja
• 1890-betonia välipohjissa puupalkistojen sijaan, ei kokonaisia betonisia rakennusrunkoja. raudoittamatonta betonia 1870-luvulla. välipohjat teräspilarien kannattelemia (usein??)
• taidekäsityö halpaa, sitä käytettiin lähes kaikessa mahdollisessa ovista kaiteisiin, koristepylväisiin jne: maahisia, saniaisia ym. mitä tahansa mikä koettiin umpisuomalaiseksi
• kauppahallit 1880 ja ensimmäisen maailmansodan välillä, suuris osa purettu, hygieniamuodin kasvaessa torilla ei enää saanut kaupata kaikkea vaan myynti pyrittiin siirtämään kauppahallien tapaisiin laitoksiin.
• töölön asemakaava: kilpailu 1898: jungin sonckin ja thomén ehdotus, kompromissi alkuajatuksista: ryhmä pieniä kaupunkiaukoita keskipisteinä, näkymiä keskiaikaistyyppisesti, kaarevia katuja ja pieniä puistikoita. aika jolloin arkkitehdit kiinnostuivat uudelleen kaavoituksesta(?), sitä ennen insinöörimäisiä suorakaiteisia rationaalikaavoja
• ylihallituksen ehdotus kansallismuseoksi 1800-luvun lopulla hylättiin, engelin aika loppu. järjestettiin kilpailu, valtava tunnelataus mukana
• kansallismuseo halusi olla aglomeraatiomuseo: kokoelma erityyppistä historiaa eri aikakausien huoneiden jaottelun mukaan. saman kauden samantyyppisiä museoita nürnbergissä, bernissä jne
• kouluista tuli tärkeitä, niille järjestettiin asemakaavoissa keskeiset paikat, useita kilpailuja
• suomalaiset kävivät aberdeenissa tutustumassa: squared rubble-tekniikka: vaihtelevankokoisista suorakaiteisista osista elävää julkisivua
• esimerkkejä: hpy:n talo (sonck), poli (dipolin edeltäjä), kallion kirkko (sonck), hypoteekkiyhdistys (sonck)
• kirkkoja rakennettiin usein työväen kaupunginosiin, pyrittiin isoihin neliömäisiin tiloihin pitkäkirkon sijasta,

• rakennuksissa wieniläishenkisiä vaikutteita (kaaria), moninaisia muotoja ja lainauksia joka puolelta. esim katajanokan tulli- ja pakkahuoneessa keskiaikaisia vaikutteita lkopuolella, tiilijulkisivu, sisällä raudan ja lasin yhdistelmää taidokkaasti (tynnyrilasiholvi, jännitetyt teräsvaijerit)
• betonia käydettiin raudoittamattomana 1870, tiilimuurausta hyvin pitkään. hennebique-betoni 1907, saumaton pilaripalkkilaattarakenne syntyi (valurakenteita), otettiin käyttöön nopeasti. hamsterin liiketalo aleksi 19 ensimmäinen rakennus jossa runko kokonaan teräsbetnia
• suvilahden voimalaitos, betoni näkyy pelkistämättömänä, tynnyriholvi, huipulla lasi-ikkunat, muodonpitäjinä teräsjänteet
• vesitornit

• rautatieaseman kilpailu tyylimurroksena. ehdotukset saivat rankkaa kritiikkiä, mm. pilakuvia
• frosteruksen ja strengellin atikkeli kritisoi modernin teknisen rakennuksen ajanmukaisuutta
• frosteruksen omassa ehdotuksessa belgialaisia orgaanisia ehdotuksia
• valmistunut suunnitelma paljon rationaalisempi ja klassisempi kuin kilpailuehdotus. sisällä rapatut ja hieman orgaaniset betonirakenteet näytetään avoimesti. alunperin ollut kolme korkeaa hallia, 50-luvulla yhteen tuli välipohja ja yläkerrokseen ravintola.
• 1904 kritiikki eräänlainen päätepiste, jossa arkkitehtikunnan kiinnostukset ja näkökulmat vaihtuivat. rakennumsetareilla romanttinen tyyli jatkui vielä jonkin aikaa

Aiheesta muualla

• Elina Standertskjöld, Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900-1920

1. ↑ Luentomuistiinpanot, Aino Niskanen, syksy 2008