1910- ja 1920-luku

ArkkitehtiWiki

Tämän artikkelin teksti on vielä luonnosasteella! Tekstiä kannattaa lukea erityisellä kriittisyydellä. Kaikki korjaus- ja parannusehdotukset ovat tervetulleita.

• elina standerskjöldin kirjat hyvä yleisteos

• tiili yleistyi 10-luvulla, kun aiemmin oli suosittu graniittia. tiili oli halvempi
• 10-luvun alussa näkyviä esimerkkejä uudentyyppisestä betoninkäytöstä (raudoitettua betonia, mikkelin vesitorni, suvilahden voimalaitos ym.)
• saarisen munkkiniemi-haaga-suunnitelma 1915 lähti yksityishenkilön tilauksesta(?). arkkitehdit olivat paljon tekemisissä liikemaailman kanssa, ei samaa vastakkainasettelua kuin myöhemmin
• yksityisiä liikemiesten toimeksiantoja ympäri kaupunkia jossa suunniteltiin huvilakaupunkeja (esim kulosaari, kauniainen, oulunkylä) jotka yhdistettiin raideliikenteellä
• saarinen: "kun on vallinnut puute asumatotmista tonteista joille päästäisiin halvoilla kulkuvälineillä on kaupungin keskustan tonteille koitunut suunnaton arvonnousu, kenen hyödyksi?"
• laajalahti ja munkkiniemen puistotie toteutuneet saarisen tarkoittamalla tavalla suureksi osaksi.

• helsingin keskusta koki samoin liikenteen vaatimukset. korttelit ollett syviä ja suuria
• murtokatu (kaisaniemenkatu) ja keskuskatu olivat saarisen suunnitelmia liikenteen puhkaisemiseksi korttelien läpi jolla purettiin liikenteen sumppukohtia
• yhtenäisen kaupunkikuvan ideaali olemassa
• saarisen ehdotus eduskuntataloksi tähtitorninmäelle 1908 on monumentaalinen ja erittäin suureellinen.
• esimerkki toteutuneesta keskustornimaisesta amerikkalaistyylisestä monumentaalisuudesta lahden kaupungintalo
• eliel saarisen joensuun kaupungintalo 1911 tornin korkeus kaksinkertaistettiin: torni näkymän päätepisteenä, kaupunkisiluetit tärkeitä.
• katto eterniittiä (asbestin ja sementin sekoitusta?), vesitorni ja palotorni
• nils erik wikberg: 10-luvun arkkitehtuuri on massiivista liikemiesarkkitehtuuria
• mittakaava suuri, kar lindahl vakuutusyhtiö suomen talo 1912 ja lönnrotinkadulla toimitalo, sileä graniittiverhous, renesanssivaikutteita ja vielä luonnonkivi käytössä: projisioitiin renesanssipalatsia ja katsottiin mallia ruotsalaisista
• ruotsalaiset kiinnostuneet omasta barokistaan
• lackmanin talo mikonkatu 11, 1913 (palmqvist) mansardikattoja suosittiin, muuripilarijärjestelmä, ikkunoissa metalliosia, 10-luvulle tyypilliset runsaat koriteaiheet

• kiinnostuksessa tiileen katsottiin tanskaan päin. tanskalaiset pitivät tiiltä tyypillisenä materiaalina, suomessa hirttä
• 10-luvun ornamentit "runsaudensarvia"
• suosittiin kerastirappausta: värilasi- ja mineraalirouheeseen sekoitettua sementtiä, myös tiilen pintakäsittely ja muuraus alkoivat kiinnostaa, mm. pulleat muuraussaumat jne. mercantorinkatu esimerkki ornamenteista jne
• näkyvimpiä 10-luvun rakennuksia vakuutusyhtiö kalevan talo 1911-1914 (lindgren), linnamainen harkotus, puneravaa ahvenanamaalaista graniittia, pyöreä kulma. ensimmäisissä luonnoksissa kulmaan piti tulla torni. sisällä marmoria, pronssia ym. palattiin klassiseen muodonantoon.
• kiinalaisuus muotia, turkkilaisuus (tupakkasalongit) muotia
• seurahuoneen kahvila tyypillinen esimerkki
• pyöröovi (suomen ensimmäinen), joka huoneessa puhelin, ensimmäiset betonipaalutukset

• vielä modernimpi nikolajeffin autopalatsi (hankkijan talo) 1913 (eklund). moderni ja saksalaishenkinen muuripilarikonstruktio teräsbetonipilarit mahdollistivat suuret ikkunat, taitteinen kuparinen mansardikatto.

• liikennevaatimukset näkyvät myös mm. vähäkallion suunnitelmassa elannon kortteliksi 1917. säterikatto ikkunoineen. luonnoksessa raitioliikennettä, junaa, autoja ja laivoja.
• helsingin keskusta alkoi muodostua kaupunkimaiseksi: enemmän ja enemmän liiketoimintaa sijoitui sinne
• vähäkallion raittipasaasisuunnitelma 1913 keskuskadun tilalle.

• frosterus museokatu 3 1913, rakentaminen rationalisoitui entiseen jugendiin verrattuna. etutöölöön rakennettiin runsaasti uuden porvariston aluetta
• keskiluokalle otettiin uusia asumismalleja englannista: rivitalomalli. ensimmäisiä malleja kulosaaaaren lindgrenin kulosaaren rivitalot 1916, omat puutarhat, puutarhamainen asumistapa
• hollantilaisentien rivitalot munkkaan 1917 tyypillisiä ajalle. pienet ikkunaruudutukset tyylillisesti ajalle tyypillisiä mutta myös siksi että lasi oli kallista (sota)

• puu-vallila 1901-27) ja mäkelänkatu. 20-luvulla mäkelänkadun julkisivuiltaan yhtenäiset kerrostalot. ideana vallilassa oma asunto- ja puutarha mutta toteutui vaatimattomasti: ulkohuussi, yhdenhuoneen asunnot. oli hävittämisuhan alaisena myöhemmin.
• työväen asuntopulaa ei kyetty ratkaisemaan

• alkoi syntyä suurpihakortteleita (ruotsi,tanska, keski-eurooppa, etenkin wien). kone ja sillan työväenasunnot vallilassa 1927-28 esimerkki. asuntoihin mennään sisälle "linnakkeen sisäpihalta", korkeat porttirakennukset sivujen keskellä. suurkortteleihin tehtiin paljon istutussuunnitelmia pihoille.

• työläisten elinolojen parantaminen etäinen asia, sisällissota valtava pysähdys. sisällissodan jälkeen asunto-ongelmiin pyrittiin löytämään ratkaisua.
• kaikki stockmannin tavaratalokilpailun ehdokkaat ottivat mallia saksasta. voittajina velkekset thomé jotka kuolivat sisällissodassa. sigurd frosterus teki lopullisen suunnitelman.

• saarinen teki yleiskaavan suur-helsingille 1918. hahmotteli kaksi eri yleiskaavavaihtoehtoa. jung (joka kaupungin pääarkkitehti) ideoi kaupungin puistovyöhykkeen central parkin tapaan, toteutunut jokseenkin osittain.
• saarinen ennakoi asukasmääriä (uudentyyppistä suunnittelua) ja kulkuväyilä
• pro helsingfors esimerkkinä orgaanisesta hajakeskityksestä: pariisilaishenkinen bulevardi jota ympäröivät tiiviit korttelit joiden takana tiiviit metsävyöhykkeet (illustraatio töölönlahdesta)

• heinrich tessenowin suunnitelima 1916 ihanne yksinkertaistetut sileät seinät pieniruutuise tikkunat, paluu 1800-luvun pelkistettyyn klassisismiin: yksnikertaiset kodikkaat vaatimattomat keskiluokan asunnot.
• 20-luvun arkkitehtuuria arvostettu vasta 80-luvulla.

• e.n.l. boulée newtonin kenotafi 1784, ledoux tullikamari vallankumousarkkitehtuuria => kiinnostivat arkkitehteja tyyleinä

• suomen yhteydet venäjään katkesivat
• itsenäistyneessä suomessa elettiin ja toimittiin paljon vaatimattomammin kuin aiemmassa kosmopoliittisemmassa suomessa
• tukholman kaupunginkirjasto 1918-27 oli suomalaisten "pyhiinvaelluskohde", nousu lukusaliin kapenevan korkean portaalin läpi (kreikkalaistylinen, tummat kallistuvat seinät, egyptiläinen hautavaikutelma. 20-luvulla egypti kovassa huudossa. tutankhamonin hauta löytyi 1922, antoi virikkeitä art decolle
• 20-luku oikeistolainen ilmapiiriltään

• aallon jyväksylän työväentalo: kuutio, johon on upotettu pyöreä katsomo ja pyöreä kahvila.
• 20-luvlla suosittiin voimallisia värejä, pompeimaalaukset, art deco, sisäänkäynti renesanssimainen. aalto ei halunnut puhua 20-luvun töistään myöhemmin
• amerikassa kehittyi atmospheric theatre, pohjoismaissa vähäisempiä esimerkkejä. asplundin scandia-teatteri esimerkki: punainen, kulta, musta, hopea
• kehittyi käsite "niukka vaippa" - rakennukset eivät mutkitelleet: rakennukset pingotettiin massan ympärille, ei tuhlattu rakennusmateriaalia kuten aiemmissa mutkittelevissa koristeellisissa rakennuksissa
• 20-26 tukholman konserttitalo: vaaleansininen aineeton eteerinen tyyli
• eduskuntatalossa egyptiläisiä vaikutteita paviljongeissa ja listoissa
• eduskuntatalon interiööreissä samaa ideaa kuin jugendmaisessa "käsityöläisten teosten kokoamisessa"
• eduskuntatalossa: kulmikkaat geometriset muodot liittyvät pyöreisiin, klassisia rosettimuotoja
• stucco lustra, kiiltäväksi käsiteltyä kipsipitoista seosta

• ei tehty paljoa julkisia rakennuksia
• tehtiin kansakouluja ja kouluja, kuuden vuoden kansakoulupakko, tuotti suuren määrän kouluja ja tyyppipiirustuksia
• blomstedtin kaupungin työväenopisto 1927 cellan kaltainen, niukasti koristeltu mutta käytetty klassisia aiheita, korkea ylöspäin kapeneva oviaukko, aineeton vaaleanpunainen rapattu pinta
• helsingin taidehalli 1928 ekelund-eklund.
• bio athena (orion) valeperspektiivi

• bryggman, taucher. ~1925, suurpihoja, yhdenhuoneen(?) asuntoja, uudentyyppinen liikenneajattelu (mäkelänkatu)
• töölö kasvoi edelleen, eri arkkitehtien yhdistämiä yhtenäisiä jättikortteleita
• töölössäkin pyrittiin suurpihoihin, mutta taloyhtiöt aitasivat ne erilleen
• etu-töölössä runeberginkadulla tanskalaistyyppistä tiiliarkkitehtuuria
• helsingissä sovellettiin julkisivukaavioita useissa kohteissa 20-luvulla, jotka määrittelivät korttelikorkeudet ja kohokohdat (symmetriset nurkkatornit ja perusjäsennykset vierekkäisiin rakennuksiin), piirroksia ei säilynyt kuitenkaan
• alunperin suuret yläluokka-asunnot ja ahtaat työläisasunnot
• keskiluokka nousi esiin, syntyi uudenlainen huonetyyppi, olohuone

• käpylän puutarhakaupunki
• puutarha-arkkitehti elisabeth koch, ajatus myös siitä, että viljeltiin itse pihoilla
• käpylästä uusi kilpailu 60-luvulla jossa haluttiin hävittää se, myös välikangas osallistui

• usa ja pilvenpiirtäjät yksi ihanne 20-30. empire state buildingin rakentamista seurattiin.
• amerikkalaisuutta myös vastustettiin
• lama tuli ja torneja ei tullut

Aiheesta muualla

• Nordisk klassicism - Nordic classicism 1910-1930, Pallasmaa, Paavilainen, etc. 1982 Uudenmaan kirjapaino, ISBN 951-9229-21-3